Suomessa on toteutettu kolme laajaa kolmiomittausta, joiden avulla Suomen peruskartasto on laadittu. Kartat laadittiin kolmiomittausperiaatteella. Mittauksessa käytettiin kolmioverkkoa, joka koostui kolmesta kiintopisteestä. Kun tunnettiin yhden kolmion kahden pisteen eli kolmion sivun pituus, voitiin muut laskea kulmien avulla ja saada selville muiden pisteiden etäisyydet ja sijainti. Näille kiintopisteiteille kyettiin laskemaan koordinaatit, joiden avulla voitiin mitata muiden kohteiden sijainteja maastossa. Kolmiomittaus perustui näköyhteyteen kiiintopisteiden väillä ja tämän vuoksi maastoon rakennettiin kolmiomittaustorneja ja ns. puunlatvamerkkejä.
Tällä paikalla on sijainnut kolmiomittauksessa käytetty puunlatvamerkki. Puunlatvamerkki ja puut, joissa merkki on sijainnut ei ole enää maastossa nähtävissä. Kyseiset puut kaadetiin 1970- ja 1980 -luvun hakkuiden yhteydessä. Puunlatvamerkkirakenteita on kuitenkin havaittavissa vielä ainakin yhdellä vastaavalla paikalla puiston sisällä.
Puunlatvamerkinmäki on n. 190 m Sikoniementien risteyksestä ensimmäinen mäenlaki.
