Ajankohtaista:
Liiturin kiito on suljettu, reittiä ei ole vielä merkitty kaudelle 2025 - 2026. Reitti ei ole kuljettavissa.
Lähtöpaikan paikkatieto, osoite ja reitin infotaulun sijainti:
Repoveden kansallispuiston Tervajärven sisääntulo, Kivisilmäntie 720, 47910 Kouvola
Reitin tarkka aloituspaikka on Tervajärven sisääntulossa sijaitseva puomi Kivisilmäntiellä Tervajärven välinevuokraamon vieressä. Reitin info- ja karttataulut sijaitsevat Tervajärven välinevuokraamon päätyseinässä.
Pituus ja sallitut liikuntamuodot:
Liiturin kiito on 3,6 km pitkä ja reitillä saa liikkua lumikengillä ja suksilla.
Käyttö- ja kulkuaika:
Reitti on kuljettavissa lumiolosuhteiden salliessa. Reitin avaamisesta, kauden aikaisesta tilapäisestä sulkemisesta ja uudelleen avaamisesta sekä reitin sulkemisesta kauden päätteeksi ilmoitetaan lähtöpaikan info -taulussa, lumikenkäreitistön verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa. Reitin ohjeellinen kulkuaika on n. 2-3 tuntia.
Vastuu, reitin vaativuus ja reitin vaativuuden kuvaus:
Reitillä liikkuminen on käyttäjän omalla vastuulla! Reitti on lumikengillä liikuttaessa helppo ja liukulumikengillä liikuttaessa keskivaativa - vaativa johtuen paikoin tiheästä maastosta ja jyrkistä mäistä (laskuosuudet) ja käyttäjän henkilökohtaisista ominaisuuksista. Reittiä ei ole raivattu maastoon ja reitti ei pääsääntöisesti näy maastossa avonaisena ja selkeänä kulku-urana. Reitti kulkee tiheissäkin metsissä. Reitin alkuosan mäet ovat keskivaativia nousta ja laskea liukulumikengillä liikkuville tiheästä puustosta ja mäistä johtuen. Reitti voi olla myös jäinen ja liukas. Mäkien jälkeen reitti polveilee vähäisin korkeuseroin mäntykankailla, laakeilla kalliolla, vanhoilla ajourilla, vanhojen hakkuiden rajoilla ja metsäisellä suolla.
Kartta ja GPS -jälki:
Liiturin kiidon kartan voit ladata täältä
GPS -jäljen voi ladata täältä.
Kulkusuunta:
Kulkusuunta on myötäpäivään. Reitti on kaksisuuntainen osuudella Tervajärvi - Puunlatvamerkinmäki. Muutoin kulkusuuntaa on ehdottomasti noudatettava.
Reittimerkintä
Reitti on merkitty puihin kiinnitetyillä puna-oransseilla reittimerkinnöillä reitin kummallekin reunalle. Reittimerkinnöissä on heijastin. Malli reittimerkinnästä löytyy lähtöpaikalta info- ja karttataulun vierestä. Sääolosuhteet (lumi) voivat heikentää reittimerkinnän havaittavuutta maastossa. Reitin varrella ei ole viittoja, kilometriopasteita, info -tai karttatauluja.
Lisätietoja, sosiaalinen media, verkkosivut:
#repovedenlumikenkäreitistö #liiturinkiito
https://eranen.johku.com/fi_FI/repoveden-kansallispuiston-lumikenkareitisto
Reitillä tarvittavat varusteet:
Reitin käyttäjiä suositellaan vahvasti ottamaan mukaan ladattu ja säänmukaisesti suojattu puhelin, säänmukainen varustus sekä pimeällä otsalamppu tai muu valaisin.
Lähin taukopaikka:
Talaksen taukopaikka on lähin reittiä oleva taukopaikka. Talas on 290 metrin päässä reitistä. Talakselle on helppo siirtyä reitin loppuosasta kansallispuiston virallista reittiä pitkin.
Reitin kunnossapito:
Reittiä ei pohjusteta käyttäjille esim. moottorikelkalla. Reittimerkinnän eheys ja näkyvyys tarkastetaan säännöllisesti.
Toimintaohje hätätilanteita varten/matkapuhelinverkon katvealueet:
Lataa matkapuhelimeesi 112 -sovellus ennen reitille lähtemistä ja käytä sovellusta mahdollisessa hätätilanteessa. Reitillä voi olla matkapuhelinverkon katvealueita. Hakeudu tarvittaessa korkeammalle ja avoimeen maastoon.
Ohjeita reitin käyttäjille:
Tutustu ennen reitille lähtöä kansallispuiston ohjeisiin ja sääntöihin, ota kuva kartasta! Lue verkkosivuilta reitin mielenkiintoisista kohteista. Älä katko oksia reitin varrelta, pysy reitillä! Koirat ovat tervetulleita reitille, pidäthän koiran kytkettynä. Reitillä ei saa liikkua läskipyörillä.
Ylläpitäjän nimi ja yhteystiedot:
Eränen, 040-521 3821, info.eranen(a)gmail.com
Liiturin kiito
Reitin nimi viittaa puiston liito-oraviin (Pteromys volans), jotka ovat väriltään harmaita ja tavallista oravaa hieman pienikokoisempia. Liito-oravalla on poimu etu- ja takaraajojen välissä ja poimun avulla se pystyy liitämään. Liito-orava elää vanhoissa kuusivaltaisissa metsissä, joissa on vanhoja haapoja. Liito-oravan pesä onkin usein haavassa vanhassa käpytikan tai pohjantikan kolossa. Liito-orava on yöeläin, joka liikkuu valoisaan aikaan vain harvoin. Liito-oravan voi nähdä valoisalla maaliskuussa, jolloin liito-oravilla on kiima-aika. Kiima-aikana ”harmaat rukkaset” kiertävät puun runkoja villisti toisiaan takaa-ajaen. Keväthangilla liito-oravan elinympäristön paljastaa haapojen juurella olevat kellertävät riisin kokoiset papanat. Suomessa liito-orava luokitellaan vaarantuneeksi.
